29. syyskuuta 2014

MÄ TULIN TUOMAAN SITÄ LÄMPÖÖ

Eräänä iltana hyvin tylsistyneenä röhnötin sohvalla katsellen telkkarista jotain maailman tylsintä 'Kokaten kuuluisuuteen' -ohjelmaa. Huomasin seuraavani ohjelmaa silmä kovana, lähes hengitystä pidättäen, jännittäen kenen tekemä ruoka olisi parhain ja kenen vuoro olisi lähteä kotiin. Havahduin inhottavaan tunteeseen, kun happi meinasi loppua. Tajusin, että siinä vaiheessa kun otan kokkausohjelmatkin turhan vakavasti, oli aika tehdä elämälläni jotain. Mutta mitä?

Katseeni osui sohvapöydällä lojuneeseen lankakerään, jonka olin lävistänyt viidellä puikolla. Puikot sojottivat jokaiseen ilmansuuntaan ja kerä näytti pahoinvoivalta. Lähes samalta, miltä itse näytin kokkiohjelmaa jännittäessäni. Päästin päästää sen pinteestä, yksi kerrallaan poistaen puikot kerästä. Tunsin, kuinka se vapautui, ikään kuin pystyi taas hengittämään.

Aloin luomaan silmukoita, vaikka en vielä tiennyt mitä tekisin. Päätin tehdä lapaset, sillä olin jo sukat tänä syksynä neulonut. Siinä neuloessani jostain päähäni nousi ajatus. Mitä jos antaisinkin lapaset jollekin lahjaksi? Mieleeni nousikin heti eräs henkilö, ja kun katsoin tekelettäni, tajusin että hän olisi juuri oikea henkilö niiden sisään. Langan värikin oli yksi tämän henkilön suosikeista, muistaakseni. 

Jonkin ajan kuluttua sain kuin sainkin lapaset valmiiksi. Mikään mestariteos niistä ei tullut, mutta toivon niiden lämmittävän kylmällä säällä sekä sisältä että ulkoa. Päätin antaa lapaset yllätyksenä ja laittaa mukaan vielä hieman hämäävän kortin. Yritin kirjoittaa korttiin hieman vanhemman ihmisen käsialalla, mutta en onnistunut siinä kovinkaan hyvin. Vein lapaset ja kortin kirjekuoressa tämän henkilön postilaatikkoon sunnuntaina ja jäin odottamaan, että hän huomaa ne. 

Arvasin, että hän varmasti laittaa Facebookiin kyselyn, kenen tuoma kirjekuori oli kyseessä, ja niin hän juuri tekikin. Mutta kuten hyviin yllätyksiin kuuluu, en myöntänyt siinä vaiheessa vielä mitään. Annoin hänen arvailla, kuka se voisi olla ja kyllähän hän monta vaihtoehtoa löysikin, jotka kaikki kielsivät asian. Minä muiden mukana. Ilmeisesti muutettu käsialani hieman hämäsi, kun epäiltyinä olivat äiti ja "varamummo", eli eräs perhetuttu vanhempi nainen Lapualta. Nyt kun kaikki on saanut pohtia asiaa koko pitkän päivän, päästän sekä lapasten saajan että mukana jännittäneet kaverit pinteestä ja myönnän tekoni!

LAPASET KORTTI

Eli kyllä Niina-siskosein, minä se olin, haha! Äipälle kiitos avusta peukaloiden kanssa ja äipälle, iskälle ja Tarulle kiitos, ettette paljastaneet mua.


5 kommenttia:

  1. I do not even know the way I finished up right here, but I assumed this publish
    was once great. I do not realize who you're however certainly
    you are going to a well-known blogger should you are not already.
    Cheers!

    Stop by my webpage - garage flooring

    VastaaPoista
  2. Sähän kirjoitat todella sujuvaa ja hyvä lukuista tekstiä! :) Jatka samaan malliin!

    Ps. Munki pitäis tehdä vielä tänä syksynä ainakin kahdet villasukat pieniin jalkoihin ja itelleni ne lapaset + kaulahuivi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että tykkäät! :)

      Neulominen on kyllä rentouttavaa puuhaa, vaikka ennen en oo hirveästi sitä harrastanutkaan. Pitäis tehdä ainakin vielä yhdet lapaset kaverille tänä syksynä, ja luultavasti teen vielä itellekin jotain :)

      Poista
  3. Mä ihan rakastuin sun kirjoitustyyliin, haluaisin itsekin osata kirjoittaa noin nätisti :) Ja tykkään siitä ettei tää blogi oo sellasta massaa täynnä you know, tulee jo korvista ulos kaikki semmonen...

    Mäkin voisin itelleni lapaset väsätä, tosin päädyn varmastikin ostamaan ne ihan kaupasta kiitos laiskuuden. Muistan hienosti viime vuodelta sen, kun sain kauheen inspiraation kutoa poikaystävälleni villasukat ja loppujen lopuksi sain väsättyä sen pari senttiä yhden sukan varresta ja siihen se sukkien väsääminen sitten jäikin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon! Halusinkin tehdä vähän erilaisen blogin, vaikken nyt mikään uniikki lumihiutale olekaan :D Mutta tulee kans korvista kaiken maailman lifestyleblogit...

      Haha, kuulostaa todella tutulta! Mä kans aina alotan tekemään jotain lapasia tai muuta, ja saankin ehkä toisen niistä valmiiksi, mutta en kuitenkaan jaksa enää toista kutoa. Tänä vuonna oon oikein ylittänyt itseni, oon saanut kudottua jo yhdet villasukat ja nämä lapaset! :D

      Poista

Jokainen kommentti on tervetullut. Kiitos! :-)