22. helmikuuta 2015

NIMEÄ MINUT UUDELLEEN (2015)

Pyörittelen käsissäni lähes uunituoretta kirjaa, jonka juuri luin loppuun enkä oikein tiedä mitä sanoisin. Ainoa sana, jonka keksin kuvaamaan kyseistä kirjaa on vau. Ja ehkä huhhuh. Ja taas vau. Tästä siis lähtee blogihistoriani ensimmäinen kirja-arvostelu, tai oikeastaan tämä taitaa olla enemmänkin kirjasuosittelu, sillä en keksi tästä mitään moitittavaa. Kyseessä on Sara Saarelan pari viikkoa sitten julkaistu romaani Nimeä minut uudelleen. 

Osa varmasti tietääkin, että Sara on Lapualta kotoisin ja sen vuoksi myös tuttu allekirjoittaneelle, ja siksi haluankin heti alkuun sanoa, etten ole sopinut Saran kanssa mainostavani tätä täällä, eikä hän edes tiedä, että tästä kirjoitan. Kirja oli vaan ihan käsittämättömän hyvä, ja siksi haluan kertoa siitä teille. Ihan vain ettei tulisi mitään väärinkäsityksiä.

NMU4

"Nimeä minut uudelleen on yhden tytön tarina, jossa lukija viedään näkemään ja kokemaan seksuaalisen väkivallan maailma. Se on tarina siitä, mitä tapahtui. Siitä, mitä voisi tapahtua. Tarina, joka on ollut totta kauan sitten, ja joka on totta tänään. Monessa maassa, monessa kaupungissa, monessa kodissa." Näillä sanoilla kirjaa kuvaillaan takakannessa. Rankka aihe, joka pistää miettimään, miten rajuja kokemuksia ihan kenellä tahansa tutulla voi olla, ilman että kukaan tietää siitä. Ja kuinka paljon sellaisia varmasti onkin.

Kirjassa kuvaillaan loistavasti päähenkilön ajatusmaailmaa ala-asteikäisestä lapsesta edeten aina lukioikäiseen nuoreen. Kerrotaan uskottavasti niistä tunteista ja ajatuksista, millaisia sen ikäisillä henkilöillä voisikin olla, ihan kuin kirjoittaja olisi itse elänyt ja kokenut sen kaiken. Lukija saa elää mukana päähenkilön kasvutarinassa, ikään kuin kulkea rinnalla ja lopulta iloita, kun tunnelin päässä näkyy valoa. Kirjassa käsitellään kokonaisuutena päähenkilön elämää, johon kuuluu sopivassa määrin myös sitä tavallista elämää.

NMU1

Itse tykkäsin kirjassa erityisesti pienistä runoista, joita oli lukujen välissä. Ensimmäisessä kuvassa näkyykin yksi sellainen. Käsitin niin, että ne olisivat otteita päähenkilön runo- tai päiväkirjasta. Ne olivat pysäyttäviä, ja mielestäni kuvasivat vielä paremmin päähenkilön tunteita, jättäen sopivasti tulkinnanvaraa lukijalle. Kaiken kaikkiaan kirja oli todella koukuttava, jota lukiessa unohti täysin ympäröivän maailman ja uppoutui tarinaan jokaisella solullaan. Suosittelen, todellakin! Jos tahdotte tietää lisää kirjasta ja/tai kirjailijasta, klikatkaa tästä Saran kotisivuille!

Ootteko te lukeneet kyseistä romaania? Tai onko teillä jotain muuta kirjaa, jota haluaisitte suositella?

6 kommenttia:

  1. kuulostaa tosi mielenkiintoselta! oon viimesen vuoden aikana innostunu lukemisesta sen verran että nykyisen kirjan loppuun saatuani taidan lukaistan tän, tosi mukava postaus, lisää tälläsiä :-)
    http://littlewisher.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo suosittelen kyllä! :) toi tosiaan on vielä tosi uus, mutta eiköhän se pian kirjastoihinkin tuu, jos ei vielä oo. Kiitti, kiva kuulla että tykkäsit :)

      Poista
  2. Höh, tykkäisimpä ite lukea! Ois niin kiva käpertyä hyvän kirjan pariin :-) Mutkun ei, niin ei! Ei vaan oo oma juttu, mälsää.

    terkuin http://heavenonearth-juuuli.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tulee aina sellaisia kausia, että uppoudun päiviksi tai viikoiksi kirjojen maailmaan, ja välillä sellaisia etten lue ollenkaan. Kannattaa kuitenkin kokeilla, jos vaikka kolahtaiskin :)

      Poista
  3. Kuulostaa hyvältä! Pitääpä käyä katsomassa jos kirjastosta löytyis tää :) Kiva blogi muuten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en oo varma löytyykö kirjastoista, mutta pidän peukkuja :-) voi kiitos!

      Poista

Jokainen kommentti on tervetullut. Kiitos! :-)