31. heinäkuuta 2015

VANILJASYNDROOMA



Jos menen jäätelökioskille, lausun lähes poikkeuksetta sanat "yksi pallo lakritsaa". Pitseriassa päästän suustani joko "kinkku, tonnikala, katkarapu" tai "kebab ranskalaisilla". Mäkkärin kassalla tilaan enempää miettimättä Big mac -aterian. Juomana tuttu ja turvallinen kokis. Leffaherkuiksi kaupasta mukaan lähtevät Ranch-dippi ja tavalliset suolasipsit. Kun teen ruokaa itselleni, se mitä todennäköisemmin on riisiä ja kanakastiketta. Kun mietimme ystävieni kanssa mitä tekisimme, ehdotan elokuviin menoa tai sen katsomista kotona. Jos saan päättää ruokakaupan, jossa asioimme, se on Citymarket. Shoppailemaan lähdetään joko Tampereelle tai Vaasaan, joissa kierretään samat vaatekaupat: Gina tricot, H&M, Cubus, Bikbok ja Seppälä.

2

Mulla on diagnoosi. Vaniljasyndrooma. Oikeastaan olen tehnyt diagnoosin aiemminkin, mutta nyt, jälleen kerran, täytyi todeta, että sehän se mulla on. Tämän syndrooman löysin Tuija Lehtisen Vaniljasyndrooma-kirjasta, jossa syndroomaa kuvaillaan näillä sanoilla: 

Se on oireyhdistelmä, jonka uhri tyytyy aina tavanomaiseen. Eli ajatellaan esimerkkinä, että sä olet jäätelöbaarissa ja siellä on satakaksi eri lajista jäätelöä ja sun pitää päättää, mitä sä otat. Sä pähkäilet aikasi, sun tekee mieli kokeilla yhtä ja toista, mutta kun sä pelkäät kokeilla kaikkea outoa, niin sä pyydät lopulta vaniljan. Tuija Lehtinen, Vaniljasyndrooma, s. 81.

Kyse ei suinkaan ole siitä, ettenkö tahtoisi kokeilla uusia asioita. Usein, kun näen telkkarissa mainoksen vaikkapa jostain uudesta jäätelömausta, innostun hirveästi ja päätän, että testaan sitä seuraavaksi. Mutta kuinka ollakaan, kauppaan tai kioskille päästyäni ostan jotain tuttua ja turvallista. Pitserioissa ja ravintoloissa selaan ruokalistan, mutta päädyn silti lopulta siihen samaan, minkä valitsen joka kerta. Ihan jokainen kerta. En rehellisesti sanoen muista, koska olisin maistanut mitään uutta. Tai käynyt jossain uudessa paikassa. Tai tehnyt mitään uutta.

3

Nyt te ajattelette, että enhän minä, sinitukkainen nainen, voi tuollaisesta kärsiä. Itsekään en ymmärrä tätä täysin, sillä tykkään kokeilla uusia juttuja pukeutumisessa, meikeissä ja hiuksissa. Eihän siinä ole mitään logiikkaa, onhan hiusvärin muuttaminen suurempi asia, kuin uuden jäätelömaun maistaminen. Silti on niin helppo valita se varma maku, jota on kokeillut jo niin monta kertaa, että tietää sen maistuvan hyvältä. Eihän tämä vaikeuta elämääni millään tavalla, mutta en voi välttyä kysymykseltä, että jääkö mun elämästä puuttumaan jotain tämän takia? Senpä vuoksi otan tavoitteeksi viettää vähintään viikon vielä tämän vuoden aikana, jolloin kokeilen kaikkea uutta, enkä osta mitään tuttua. Toivottavasti onnistun.

1

Löytyykö sieltä muita vaniljasyndroomaisia?

16 kommenttia:

  1. Täälä toinen syndroomainen! Suunnittelen etukäteen aina et otan jonkun mitä en oo aiemmin ottanu mutta sitten kuitenkin päädyn siihen lemppariin. :D Btw, Tuija Lehtisen kirjat on ehkä parhaita ikinä!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, niin se mullakin aina menee :-D Ehkä sä voisit myös ottaa tavoitteeksi kokeilla jotain erilaista jonkin aikaa? :-) No sanos muuta, oon lukenut varmaan kaikki ne nuorten kirjat ja nyt on taas Katuhaukat lainattu kirjastosta. Mitkä on sun lempikirjat Lehtiseltä? :-)

      Poista
    2. Pitää yrittää :) Ää vaikee kysymys, tykkään ainakin Sara-kirjoista ja just noista Katuhukoista... Ja sit www.liisanblogi.fi ja Roskisprinssi ainakin oli hyviä! Ja toi Vaniljasyndrooma tietty :) mitkä on sun suosikit?

      Poista
    3. Ei vitsi, aivan samat lempparit! Just luin Sara-kirjat ja nyt on Katuhaukat menossa :-) Harmitti vaan, etten mistään löytänyt sitä viimeistä Saraa, en oo varma oonko ikinä edes lukenut sitä... Mutta tosiaan, Lehtisen kaikki kirjat on mahtavia!

      Poista
  2. Mulla oli nuorempana tota samaa ja ehkä vieläkin jossain asioissa :D Aina pizzeriassa (tai missä tahansa ravintolassa) kinkku-ananas pitsaa ja lakritsi jäätelöä kiskalta :D Ehkä sen takia, että noi oli sellasia mitä sai joka paikasta. Nykyään oon oppinu kokeilemaan jotain uutta, mutta välillä koomassa sitä tilaa vieläkin sen perus hyvän pitsan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, se on kyllä totta, että on helppo ottaa sellainen mikä löytyy joka paikasta. Usein myös haluan päästä nopeasti jonosta pois ja tilaan vaan kaikista helpoimman asian :-D Toivottavasti mäkin kasvan tästä joskus ulos, haha :-D

      Poista
  3. haha aika hauska sattuma, että kirjotit tästä just tänään. mä nimittäin koko päivän oon pohtinu just tota et miks aina pitää valita se tuttu ja turvallinen, joten joo, meitä syndroomaisia on monia! päätin et viikonloppuna teen kaikki just päinvastoin, valitsen kaikkea uutta ja ihmeellistä.
    hei raportoi sitten miten sun uusien juttujen kokeilu on edistynyt, kiinnostaa superina kuulla! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vitsi mikä sattuma! :-D tsemppiä hurjasti sun viikonlopun valinnoille, mulla saattaa venähtää syyskuulle tämä kokeilu, mutta ajattelin siitä kuitenkin blogiin kirjoittaa :-)

      Poista
  4. Taidan kärsiä tuosta myös, ainakin osittain, varsinkin ruoan kanssa... En oikeasti muista, milloin esimerkiksi olen ostanut jätskikiskalta muuta kuin vanilijapehmistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä niin helppo aina tilata sitä tuttua ja turvallista :-D en tiedä jääkö siinä sitten jostain paitsi, mutta ehkä tästä syndroomasta pääsee joskus eroon :-D

      Poista
  5. Mielenkiintoinen postaus :) Huomaan itsekki samoja juttuja itsessäni :) Jäätelöissä oon kyllä aika monipuolinen, mutta ravintolassa yleensä kalaa lohkoperunoilla ja juomaksi Cola zeroa.. :D Tai salaatti kalalla. Kaupoista New yorker ja H&M. En oo ajatellukkaa tällästä asiaa ennen, mutta toisaalta on kyllä joustava tarpeen tullen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin kyllä pystyn joustamaan, esimerkiksi menemään ravintolaan, josta en etukäteen tiedä mitä sieltä voi tilata, mutta mieluummin meen tuttuun paikkaan :-D kala on kyllä hyvää, mutta yleensä mä valitsen kanan kaikkeen, ajattelen jotenkin sillai, että kana ei koskaan petä, haha :-D Näitä löytyy yllättävän paljon kun alkaa miettimään :-)

      Poista
  6. Aikasemmin taisin olla enemmän. Ja ajattelin että oisin vieläkin, mutta kun rupesin tarkemmin miettimään ni en enää hirveesti oo.. suurin alue missä kärsin on ruoka kanssa :D

    Mä taisin lukee ton kirjan viime vuonna ja oli muuten hyvä! niinku kaikki Tuija Lehtisen kirjat.. oon lukenu varmaan suurimman osan niistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä, että voi tehdä suurempia muutoksia melkein minkä asian kanssa vaan, mutta jos kyse on ruoasta, ei uskalla kokeilla mitään uutta :-D

      Mä kans oon nuorempana lukenut kaikki Lehtisen kirjat ja nyt aloin lukemaan uudestaan :-) On se vaan ihan mun ykköslempparikirjailija! :-)

      Poista
  7. Tää oli tosi hauska postaus! Mun kaveri on samanlainen, oon oppinut ulkoa sen tilauksen subissa mausteita myöten koska se on tilannut samaa noin 3 vuotta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo, munkin kaverit tietää aina mitä subiini haluan :-D Ehkä joskus vaihdan lihaa, mutta muuten aina sama tilaus... ihan niin kuin mäkkärissä ja pitserioissakin :-D

      Poista

Jokainen kommentti on tervetullut. Kiitos! :-)